Johannes Kastaja kutsuttiin valmistamaan tietä Jeesukselle. Hän ei puhunut yhdelle ihmiselle ja sanonut, että tämän piti lakata tekemästä jotakin ja ruveta tekemään jotakin muuta. Ei, hän julisti, että Jeesus oli tulossa kansalle, joka oli annettu Kristuksen asialle, ihmisille, jotka antautuisivat ehdoitta hänelle.
Herra puhui Sakariaalle Johanneksesta: ”Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan" (Luuk.1:17).
Jeesus oli tulossa valmistetulle kansalle – ei rakennukseen tai ohjelmaan ei edes tapahtumaan. Jumala tahtoo uskovien ruumiin, joka on todella sitoutunut niihin asioihin. Ne tuovat meidät yhteen, uskolliset palvelijat, jotka ovat Pyhällä Hengellä ja Elian voimalla täytettyjä.
Jaakob kirjoittaa taas: ”Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen. Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä” (Jaak.5:17 - 18).
Jumalan sana sanoo, että Elia oli samanlainen ihminen kuin mekin, ja silti hän teki täysin epätavallisia asioita. Luemme edelleen Jaakobin kirjeestä: ”Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa, niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden” (Jaak.5:19 - 20).
Sellaisen uskon omistaminen kuin Elialla oli, että hän saattoi pysäyttää sateen tai rukoilla sen alkamista jälleen, on voimallista. Mutta jonkun pelastaminen kuolemasta on vielä ihmeellisempi ja Jaakobin mukaan, Jeesus on antanut kaikille, sinulle ja minulle, jotka vaellamme hänen kanssaan, voiman ja arvovallan tehdä juuri niin.