Aasaf, psalminkirjoittaja, joka kirjoitti psalmin 73, oli hyvin läheinen ystävä kuningas Daavidin kanssa. Hän oli puhdassydäminen mies, joka uskoi Jumalan hyvyyteen. Hän alkoi mietteensä tämän psalmin alussa sanoen: ”Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän” (Ps.73:1). Toisin sanoen: ”Jumala on ollut hyvä antaessaan minulle puhtaan sydämen.” Kuitenkin jo seuraavassa jakeessa tämä rakas mies tunnustaa: ”Melkein jo lankesin! Melkein lankesin syntiin”. Miksi Aasaf julistaa tällaista?
Me tiedämme tästä psalmista, että Aasilla oli suuria vaikeuksia (ks.73:14) ja että hän ponnisteli verratessaan itseään toisiin ihmisiin. Hän sanoo jakeessa 3: ”Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän”. Katsoessaan ympärilleen hän näki pahojen ihmisten nauttivan suurta vaurautta, mikä aiheutti hänessä kipua oman köyhyytensä rinnalla. Jostakin syystä tämä rakas mies huusi: ”Herra, en ymmärrä tätä”.
Sitten hän sanoi itselleen: ”Katso nyt näitä syntisiä. He eivät rukoile. He laiminlyövät Jumalan Sanan ja ovat tottelemattomia. Silti heitä ei kohtaa vaikeudet niin kuin muita ihmisiä” (ks. Ps.73:5). Aasaf todella tarkoitti: ”Pahoja ei vaivata niin kuin minua. He tekevät vain pahaa ja kuitenkin menestyvät. Kun minä olen murheen tähden heikko, heidän voimansa vain kasvaa”. (ks. jae 4).
Mikä siis oli synti, johon Aasaf melkein lankesi? Se, että hän luuli Jumalan rankaisevan häntä kärsimyksillä aivan syyttä, että Jumala oli laiminlyövä ja epäoikeudenmukainen. Tähän ansaan meistä moni voi langeta, ja siksi meidän tulee olla varovaisia!
Kun koetukset tulevat, kun olet maassa, sinun tulee vartioida sydäntäsi lankeamasta. Aasaf teki niin menemällä Jumalan temppeliin (ks. jae 17). Hän mietti Herraa ja sanoi jatkuvasti itselleen: ”En anna paholaisen langettaa itseäni. Minä puhun Herralle sydämeni puhtaaksi”.
Aasaf melkein kompastui – mutta hän jatkoi kuitenkin ja lopetti psalminsa tähän voiton lauseeseen: ”Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti” (Ps.73:26).