Rukoillessaan kuningas Daavid tarttui tähän totuuteen: “Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni” (Ps.69:15). Ei ole epätavallista, että uskovatkin joutuvat kohtaamaan vaikeuksia, jotka nousevat kuin tulvavesi. Me voimme Daavidin tavoin askaroida Jumalan Sanan kanssa, rukoilla uskollisina ja antautuneina Herralle ja silti kokea pelon aaltojen käyvän ylitsemme.
Sielujemme ankkuri on siinä, että katsomme Jumalamme suuruutta. Se merkitsee uskon vahvistamista nyt, kun monet kokevat olevansa pelon valtaamia. Olen varma, että seurakunta tarvitsee tällä hetkellä yhtä asiaa: Jumalan suuruuden enenevää ilmestystä. Niin monet ahdistuneet ihmiset ympäri maailmaa kääntyvät pelkojensa keskellä väärien jumalien puoleen. Jeesuksen seuraajat eivät tarvitse muistutusta ainoan todellisen Jumalan voimasta ja suuruudesta.
Julkaisimme kirjan Murheen kautta voittoon. Siinä uskovat jakavat todistuksia Jumalalta saamastaan avusta heidän kovimpien koetustensa aikana. Jokaisessa tarinassa löytyy toivo Jumalan suuruuden ilmestyksestä.
Näiden todistuksien keskeinen viesti on, että Jumalan kansalla on valinnan mahdollisuus kohdatessaan jokaisen vaikeuksien tulvan. Meidän tulee ensinnäkin valmistautua uskomaan ja luottamaan rakastavaan taivaalliseen Isäämme, tulkoon sitten mitä tulleekaan.
Jokainen, joka kirjoitti tuohon kirjaan, todisti, että hän saattoi tehdä valinnan. Kun he valitsivat uskon, Jumala antoi heille uuden Jeesuksen läheisyyden. Tämä taas tapahtui, kun heidän kivulias koetuksensa oli kovimmillaan. Daavid todisti pahimpana hetkenään: ”Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa” (Ps.34:6). Meidän tulee lujasti tavoitella hänen voimaansa, valtaansa ja suuruuttaan meidän puolestamme.