Daavid julisti rohkeasti: ”Jumala on minun kasvojeni apu” (Ps.42:11). Kun puhumme kasvoista, viittaamme kasvojen ilmeeseen, jopa ruumiin kieleen ja äänen väriin. Daavid sanoo tässä jotakin hyvin tärkeätä. Sinun kasvosi ovat kuin ilmoitustaulu, jossa kerrotaan, mitä sydämessäsi liikkuu, kaikki ilo ja hämmennys heijastuu siihen.
Kun mielesi on maassa elämän huolten tähden, saatat olla taipuvainen rypistämään naamaasi tai jopa istua kasassa. Parhaimmillasi saatat näyttää mietteliäältä, otsa rypyssä ja surkean näköisenä.
Kiitän Jumalaa hänen suuresta pelastuksestaan, kun hän sovitti meidät. Monet meistä tarvitsevat Pyhän Hengen kasvojen kohotuksen, koska kasvomme antavat maailmalle väärän vaikutelman. Sinun pitää olla varuillasi. Kasvosi heijastavat sitä, mikä on sydämessäsi. Se on sielusi käyntikortti!
”Ihmisen viisaus kirkastaa hänen kasvonsa, ja hänen kasvojensa kovuus muuttuu” (Val.8:1) Minä luulen, että tässä mainittu viisaus tarkoittaa Jeesusta Kristusta. Tosiaankin, Kristuksen läsnäolo sydämessäsi vaikuttaa suoraan kasvoihisi.
Aivan niin kuin huoli ja synti voivat kovettaa henkilön kasvot, voi myös Herran läsnäolo pehmentää ja kirkastaa ne. Kun täysin luotamme Jumalan Sanaan ja lepäämme hänen rakkaudessaan, ulkomuotomme muuttuu. Hiljainen tyyneys alkaa säteillä kasvoistamme. Kun Hanna luovutti Herralle taakkansa, hänen kasvonsa eivät enää olleet murheen murtamat (ks.1 Sam.1:18). Ilo säteili hänestä! Kun Stefanus seisoi kiukkuisten, vihamielisten miesten edessä Suuressa Neuvostossa, hänen kasvonsa olivat läsnäolevista ”niin kuin enkelin kasvot” (Ap.t.6:15). Stefanus seisoi ei-uskovien keskellä säteillen Jeesusta Kristusta. Sen eron näki jokainen selvästi.