Monista on vaikea ajatella Jumalaa rakastavana isänä, koska näkevät hänet menneiden kokemustensa läpi. Jumala kuvaa luontoaan Moosekselle: ”Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa” (2 Moos.34:6).
Saatana rakastaa sitä, kun hän voi laittaa mieleesi vääristyneen kuvan Isästä. Niin hän yritti tehdä Jobille, kun tämä syytti Jumalaa ”taivaasta vakoilevaksi”. Paholainen yrittää saada sinut uskomaan, että Jumalalle on enemmän mieleen tuomita sinut kuin pelastaa ja siunata. ”Silloin sinä laskisit minun askeleeni, et pitäisi vaaria minun synnistäni; rikokseni olisi sinetillä lukittuna kukkaroon, ja pahat tekoni sinä peittäisit piiloon” Job.14:16- 17). Job sanoi siis: ”Herra, sinä olet koetellut minua nähdäksesi, epäonnistunko. Sinä panet syntini laukkuun ja säästät ne tuomiopäivää varten.”
Totuus on, että Jumala ei tosiaankaan vakoillut Jobia. Hän oli täynnä rakkautta Jobia kohtaan. Hän jopa kerskui Jobista. Kun olemme koetusten ja vaikeuksien keskellä, olemme alttiit unohtamaan, mitä Jumala sanoo omasta luonnostaan. Jos me siis voisimme vain uskoa häneen noina aikoina, meillä olisi rauha ja varmuus sielussamme. Uudestaan ja uudestaan näemme:
- Jumala on valmis antamaan anteeksi joka aika. ”Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutava” (Ps.86:5).
- Jumala on kärsivällinen meidän kanssamme, täynnä laupeutta ja armoa. ”Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa” (Ps.145:9).
- Hän on hidas vihaan. ”Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa” (Ps.145:8).
Kun menet Herran eteen ylistämään häntä, tarkkaa, mitä kuvaa Jumalasta viet hänen läsnäoloonsa. Ole täysin varma siitä, että hän rakastaa sinua ja että hän on kaikkea, mitä sanookin olevansa!