Jumala ei koskaan tarkoittanut meitä, lapsiansa hengelliseksi köyhälistöksi, joilla ei ole mitään tekemistä Herran asioissa. Päinvastoin hän haluaa meidän olevan hänen rikkaita palvelijoitaan, jotka nauttivat hänen meille valmistamistaan ilmestyksistä.
”Niin kuin kirjoitettu on: ’mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat’. Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin” (1 Kor.2:9 – 10).
Paavali sanoo meille: ”Meidän esi-isämme eivät tajunneet kaikkia asioita, joita Jumala on varannut meille. Se ei koskaan noussut heidän mieleensä. Meillä ei ole kuitenkaan mitään syytä olemiseen sokeita näille asioille. Ei meidän tulisi vaeltaa tietämättä meille kuuluvasta. Meidän silmämme pitää nähdä, korvamme kuulla, sen täytyy käydä sisälle sydämeemme ja mieleemme. Me olemme siis juuri niitä ihmisiä, joille Jumala on valmistanut kaiken, ja Pyhä Henki on näyttänyt sen meille”.
”Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut. Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on … koska se on tutkisteltava hengellisesti” (1 Kor.2:12 ja 14).
Raamattu sanoo, että meidän tulee rukoilla ilmestystä hänen varastoistaan. Uskon kuitenkin, etteivät useimmat uskovat ole rehellisesti kohdanneet näiden lupausten voimaa. Olemme lukeneet niistä monta kertaa, mutta ne ovat meille vain kuollutta kirjainta. Meidän tulee rukoilla: ”Herra, näytä minulle, mitä olet valmistanut, että voisin ottaa ne käyttöön sinun kunniaksesi”.
Älä lannistu tai uuvu hyvän tekemiseen. Vietä aikaa Isäsi kanssa,ja anna hänen lupaustensa käydä sydämesi lävitse ja täyttää sinut uskolla ja toivolla!