Kun vietämme aikaa Jumalan kanssa, haluaisimme varmaan enemmän kuin vain esittää listan pyyntöjä. Meidän pitää saada kuulla hänen äänensä. Joku sanoi erään kerran: ”Mikä on tärkeämpää, sekö että kerromme Jumalalle omat pyyntömme, jotka hän jo tietää edeltä käsin, vai se, että kuuntelemme hänen ääntään, kuullaksemme, mitä on hänen sydämellään?”
Tiedän, etteivät jotkut usko, että voin edelleen kuulla Jumalan äänen. ”Hän on jo sanonut kaiken Raamatussa”. He väittävät, että Jumalan kuunteleminen on uskonnollista yli-intoa tai pelottavan tunteellisuuden muoto. Mutta kristillisen kirkon historia kieltää sellaisen uskon täysin. Kuinka muutoin sellaiset ihmiset kuin brittilähetti Hudson Taylor, joka viettäessään aikaa Herran kanssa selvästi tunsi Jumalan panneen hänen sydämelleen kutsun mennä Kiinaan, olisivat voineet viedä evankeliumin tavoittamattomien ihmisten luo Aasiaan? Itse asiassa, kuinka kukaan lähetystyöntekijä, joka koskaan on tehnyt jotakin suurta Jumalalle, olisi tiennyt siitä, jollei Jumala olisi ensin ollut yhteydessä heidän kanssaan? Raamatussa ei ole jaetta, joka sanoo: ”Mene Bangladeshiin!”
Vaikka tiedämme, että Raamattu on täydellinen eikä Jumala puhu korvatakseen oppiaan tai ollakseen yhteydessä samalla tasolla kuin Raamattu, silti hän puhuu. Hän saattaa tarjota eläviä varoituksen tai synnintuntoon johtavia sanomia, joissa on henkilökohtainen sovellus. Joskus se on johdatuksen sana, jossa hän antaa meidän tietää, mihin suuntaan meidän tulee lähteä. Sellainen johdatus voidaan kuulla vain kuuntelevalla korvalla tai kuulevalla sydämellä.
Yksi suosikkijakeistani on Jesajan kirjassa: ”Herra, Herra on minulle antanut opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanalla virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu aamulta, herättää minun korvani kuulemaan opetuslasten tavalla” (Jes.50:4, kursiivi kirjoittajan).
Jim Cymbala aloitti Brooklyn Tabernaclessa alle kahdenkymmenen seurakuntalaisen kanssa pienessä, surkeassa rakennuksessa kaupungin vaikeassa osassa. Koska hän oli paljasjalkainen brooklynilainen, hänestä on tullut sekä David että Gary Wilkersonin pitkäaikainen ystävä.