Mitään keskustelua kärsimyksistä ja koetuksista ei saa käydä toivottoman uskovan kanssa. Hän on vanhurskas, uskollinen, Jumalaa pelkäävä, hartaasti rukoileva ja ylistävä. Silti, kun suru ja vaikeudet käyvät hänen ylitseen elämässä, sama mies alkaa tehdä hyvin vähätteleviä huomautuksia Jumalasta kärsimyksiensä kuumimmassa ahjossa. ”Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani, hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi” (Job.9:16 -17),
Job menetti kaiken rakkaan: perheen, terveyden, omaisuutensa jopa toivonsa. Niinpä tässä kohdassa oleva väite Jumalasta on vain yksi monista, joita tämä miesparka teki, kun hänen hirveät tuskansa moninkertaistuivat.
Kansamme kiitää nopeasti vaikeuksien aikaan, jollaista maailma ei ole ennen nähnyt. Nytkin monet hartaat uskovat kohtaavat vaikeuksia, joihin heidän aiemmat kokemuksensa eivät ole valmistaneet heitä. Kristityt näkevät avioliittoja koeteltavan, joidenkin terveys huononee, toiset taas kärsivät taloudellisista vaikeuksista ja nuoret ovat kadonneet hetken hulluuteen.
Edessä olevina päivinä emme voi antaa toivomme levätä jossakin päiväunelmassa, uskoen, etteivät kristityt joudu kärsimään. Voimme toki olla varmoja, että taivaallinen Isämme on uskollinen ja varjelee meidät kaikkien vaikeuksiemme läpi ja sitten pelastaa meidät niin kuin Jobinkin.
”Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet, ja lopun, jonka Herra antaa, te olette nähneet. Sillä Herra on laupias ja armahtavainen” (Jaak.5:11).
Job kesti, ja Jumala korvasi hänelle kaiken, mitä hän oli menettänyt ja enemmän. Samoin, sinäkin pääset läpi koetuksesta, omistat todellisen sydämen tuntemuksen, että Jumala hallitsee elämääsi. Sitten kykenet todistamaan Jumalan hyvyydestä, niin kuin Jobkin teki, kun hän sanoi luottavasti: ”Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan” (Job 13:15).