Näemme armon kirkkaan kuvan Jumalan väliintulossa Sodomassa, kun hän kirjaimellisesti sieppasi Lootin ja hänen perheensä ja vei heidät väkisin pois kaupungista. ”Ja kun hän vielä vitkasteli, tarttuivat miehet hänen käteensä sekä hänen vaimonsa ja molempien tyttäriensä käteen, sillä Herra tahtoi säästää hänet, ja veivät hänet ulos ja jättivät hänet ulkopuolelle kaupunkia”(1 Moos.19:16).
Kun Loot vitkasteli tuhon partaalla, voimattomana ja tahdottomana pelastaa itsensä, Jumala vei kädestä pitäen tämän hämmentyneen, epäuskoisen, synnin sitoman miehen turvaan. Hän sanoi Lootille lyhyesti kerrottuna: ”Minä rakastan sinua enkä anna sinun kuolla tässä tuomion vuodatuksessa, Sinä olet vanhurskas mies, Loot. ja minä olen varoittanut sinua. Tule nyt”.
”Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä” (Room. 5:6). ”Ollessamme heikot” tarkoittaa kirjaimellisesti tässä ”ilman kykyä tai tahtoa”. Jumala sanoo, että hän tahtoo toimia meidän puolestamme, koska meillä ei ole mitään annettavaa.
Herralla oli vielä yksi neuvo Lootille: "Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään lakeudella. Pakene vuorille, ettet hukkuisi” (1 Moos.19:17). Vuoret tarkoittavat tässä Jumalan läsnäoloa, paikkaa yksin hänen kanssaan. Me näemme tämän kuvan toistuvasti läpi Raamatun. Jumalan kirkkaus kosketti Moosesta vuorella; Jeesus etsi Isäänsä rukouksessa ja Kristus kirkastui vuorella opetuslastensa edessä.
”Suuri on Herra ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa” (Ps.48:1).
"Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa" (Jes.2:3).
Kun Jumala vapahtaa sinut uskon kautta hänen lupauksiinsa, juokse suoraan hänen pyhyytensä vuorelle – hänen läsnäoloonsa.