Nykyään monet pastorit määrittelevät Jumalan suosion omaisuudeksi, asemaksi ja hankinnoiksi. Paremmiksi kodeiksi, autoiksi ja työpaikoiksi, onnellisemmaksi perheeksi ja kasvavaksi tuloksi. Uskon, että Jumala suosii kansaansa tällä tavalla, mutta me olemme halvalla myytyjä, jos elämme vain hänen äärimmäisestä suosiostaan.
Kaikki tuntevat Raamatun luvatun maan konseptin, pääsyn orjuudesta ja siunatun elämän ilosta. Alun perin Luvattu Maa oli Jumalan antama lahja Israelille, kirjaimellinen paikka, jonka nimi oli Kanaanin maa, hedelmällinen maa, joka pursui epätavallisen suuria hedelmiä ja virtaavia jokia.
Se oli unelmien toteutumista israelilaisille, joita oli lyöty maahan ja jotka olivat joutuneet elämään maanpakolaisuudessa sukupolvien ajan. Kun he sitten tulivat Kanaanin maan rajalle, Jumala sanoi Moosekselle: ”Tulisit siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Sillä minä en itse vaella sinun kanssasi, koska olet niskurikansa, etten minä sinua tiellä hukuttaisi" (2 Moos.33:3).
Jumalan sanat kansalle saattavat tässä kuulostaa kovilta, mutta asiayhteydestä me näemme miksi. Jumala oli vapauttanut Israelin Egyptistä 400 vuoden pituisesta orjuudesta ja nyt, Luvattuun Maahan pääsyn kynnyksellä, Jumala sanoi, ettei hän aikonut käydä heidän kanssaan, koska he edelleen valittivat kohdatessaan vaikeuksia, vaikka hän oli tehnyt niin valtavia ihmeitä heille. Surullista kyllä, heidän kokemuksensa ja Jumalan tekemät ihmeet eivät muuttuneet heissä uskoksi.
Mooseksen usko oli erilaista! Hän tunsi Jumalan hyvyyden, jota oli osoitettu Israelille kaikissa yliluonnollisissa teoissa. Oikeastaan Jumalan suosio kansaansa kohtaan näytti pohjattomalta, ja Mooses ihmetteli Jumalan luonnetta, kun tämä teki armollisesti näitä asioita heidän puolestaan. Hänen asenteensa oli: ”Jos sinä Jumala et ole siellä, en minäkään halua mennä sinne”.
Mooses ymmärsi, että paljon suurempaa kuin vastaanottaa siunauksia, oli kokea rakastavan Jumalan läsnäolo hänen armostaan. Hän kaipasi nähdä Jumalan kirkkautta: ”Anna siis minun nähdä sinun kirkkautesi" (2 Moos.33:18). Minä rukoilen, että sinullakin olisi tänään sama halu.