Monet kristityt ovat saaneet väärän käsityksen siitä, mistä Jumala iloitsee. He ajattelevat sen olevan meidän kurittamisemme ja korjaamisemme! Ei! Raamattu sanoo, ettei hän nauti lastensa kurittamisesta. Päinvastoin Jeesus sanoo: ”Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan” (Luuk.12:32). Hän vakuuttaa meille: ”Minä annan teille kaiken tarvitsemanne, koska minun sydämeni on asettunut siunaamaan!”
Emme löydä Raamatussa Jeesusta kiroamasta ketään. (Hän kirosi vain viikunapuun). Ei kukaan julistaja, apostoli, profeetta tai paimen historiassa ole koskaan siunannut ihmisiä enemmän kuin Jeesus.
Ajattele vuorisaarnaa: ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät… Autuaita ovat murheelliset, … Autuaita ovat hiljaiset… Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta… Autuaita ovat laupiaat… Autuaita ovat puhdassydämiset... Autuaita ovat rauhantekijät… Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan” (Matt.5: 5 – 10). Joka puolella Jeesus siunasi.
Hän otti lapsia syliinsä ja siunasi heitä (ks.Mark.10:14). Hän siunasi niitä, jotka järjestivät pitoja köyhille ja rammoille. ”Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita; niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa" (Luuk.14:13 – 14).
Minua koskettaa syvästi, että Jeesuksen sanat opetuslapsilleen, ennen kuin jätti heidät, olivat siunauksen sanoja. Luukas kertoo, että Kristus avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset” (Luuk.24:45), ja sitten: ”hän vei heidät pois, lähes Betaniaan asti, ja nosti kätensä ja siunasi heidät” (Luuk.24:50).
Tässä kohdassa varmaan ajattelet: ”Ymmärrän kyllä, kuinka Herra siunasi lapsiaan ja uusia kääntyneitä, jopa kristittyjä köyhissä maissa. Hehän tarvitsevat ihmeitä ja ravintoa. Mutta minä en voi tajuta, että voisin itse saada tuollaisia siunauksia. Olen niin arvoton.”
Rakas lukija, et ole koskaan Jumalan siunauksen arvoinen! Ei kukaan ole, mutta hän tulee luoksemme pelkästä armosta siunaamaan meitä hengellisesti tavalla, joka käy yli ymmärryksemme.