JUMALAN ETSIMINEN

Gary Wilkerson

Senkin jälkeen, kun Herra oli siunannut Israelia runsaasti, kansa kääntyi epäjumalien palvontaan. Kun Mooses oli Jumalan yhteydessä vuorella, kansa sulatti korunsa ja teki kultaisen vasikan. Emme voi verrata sellaista asiaa tämän päivän juttuihin, mutta lyhyesti se on tällainen: Kun pyydät Jumalan siunauksia etsimättä Häntä itseään, päädyt epäjumalanpalvelukseen, koska etsimisesi kohteena on jotakin maallista. Kuten Paavali sanoo:

”Nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa” (Room.1:25).

MITKÄ OVAT MEIDÄN AIKAMME EPÄJUMALIA?

Onneksi useimpien meistä ei tänä päivänä tarvitse anoa vettä tai leipää. Voimme kääntää vesihanaa tai mennä elintarvikekauppaan. Meillä on kuitenkin omia kultaisia epäjumalia, asioita, joita etsimme ulkopuolelta Jumalan: menestystä työssä, taloudellinen varmuus, aineellinen mukavuus. Nämä eivät ole pahoja asioita, mutta jos haluamme niitä enemmän kuin Jumalaa, jos niistä tulee koko elämämme tavoittelun kohde, olemme rakentaneet epäjumalan. Jumala tahtoo sanoa meille: ”Jatka vain, yritä saada se. Nauti siitä. Et kuitenkaan löydä siitä Minun läsnäoloani.”

Minusta Mooseksen vastaus on ihana: Jumala, anna minun kuolla tähän erämaahan mieluummin, kuin johdat minut jonnekin, jossa et itse ole.”

Rukoilen, että tästä tulee seurakunnankin rukous: ”Herra, elämäni on ollut niin siunattu, että olen antanut johtaa itseni harhaan. Silmäni ovat olleet Sinun rajattomassa suosiossasi, siunauksissa, joita annat. Haluan jotakin muuta. Anna elämäni määräytyä sinun suosiosi mukaan, jotta tuntisin Sinut sellaisena kuin olet.”

RIITTÄÄKÖ JUMALA?

Haluan kysyä sinulta, riittääkö Jumala sinulle?  Tyydyttääkö Hänen tuntemisensa sinut? Onko mitään, joka estää sinua menemästä Hänen luokseen, jokin epäjumala, jonka olet asettanut Hänen edelleen? Hänen ensimmäinen käskynsä oli tämä: ”Sinulla ei tule olla muita jumalia”(2 Moos.20:3)