Kun opetuslapset sanoivat Jeesukselle: “Herra, opeta meitä rukoilemaan”(Luuk.11:1), he todella halusivat oppia rukoilemaan tavalla, joka miellyttäisi häntä. Samoin monet uskovat tänä päivänä mielellään olisivat uskollisia rukouksessa, mutteivät tiedä, miten se tapahtuu. He eivät vain yksinkertaisesti tajua rukouksen ehdotonta tarpeellisuutta ja eivät siksi harjoita toimivaa rukouselämää.
Monet rukoilevat velvollisuuden tunnosta, luullen, että heidän kuuluu tehdä niin. Toiset rukoilevat vain vaikeina aikoina. On kuitenkin tärkeätä ymmärtää, että samalla, kun rukous hyödyttää meitä, se myös miellyttää Herraa. Ilman noita kahta elementtiä, meidän rukouselämällemme ei ole perustaa.
Meidän ei pidä ainoastaan pyytää itsellemme tarpeellisia asioita, vaan asioita, joita hän haluaa. Hänen syvin halunsa on yhteys meidän kanssamme, läheisyys ja yhteys.
”Sen tähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte… Katsokaa taivaan lintuja… teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?”(Matt.6:25 – 26).
”Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan”(Matt.6:32 – 33, kursiivi kirjoittajan).
Jumala sanoo tässä: “Kun tulette minun läsnäolooni, keskittykää minun kanssani olemiseen, tuntekaa minut. Älkää keskittykö aineellisiin asioihin, Minä tiedän teidän tarpeenne ja huolehdin kyllä niistä. Etsikää vain minua ja nauttikaa yhteydestämme”.
Tällainen rukous miellyttää Jumalaa. Se on yksinkertainen ja helppo ymmärtää. Itse asiassa pieni lapsikin voi rukoilla tavalla, joka miellyttää häntä.