Kolme Sanaa, jotka kuullaan yleensä kristityiden keskuudessa kriisin aikana, ovat: ”Herra, tee jotakin”.
On aivan täysin meidän ihmisluontoamme vastaan seisoa paikallamme eikä tehdä mitään, kun näemme kummallisen tilanteen. Itse asiassa Jumalan kärsivällinen odottaminen on varmaan kaikkein vaikein opeteltava kristityn vaelluksessa. Jopa hartaat, sitoutuneet uskovat hermostuvat, kun Herra ei toimi heidän aikataulunsa mukaan.
Jumalamme etsii aina maan päältä ihmisiä, jotka luottavat häneen jokaisessa kriisissä, koetuksessa ja toivottomassa tilanteessa. He todellakin joutuvat usein pelottaviin, kriittisiin, vaikeisiin tilanteisiin, vain koska heitä koetellaan. Jumala haluaa nähdä, olemmeko halukkaat seisomaan hiljaa ja odottamaan hänen tuomaansa yliluonnollista ratkaisua.
Raamattu julistaa selvästi: ”Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa” (Ps.37:23).
Se merkitsee, että Jumala, ei paholainen, johtaa meidät vaikeisiin paikkoihin. Rukoilemme ehkä: ”Herra, miksi annat minun kriisi vain jatkua?” Totuus on kuitenkin, että hän sallii meille koetuksia tahallaan, tarkoituksella. Se meidän on niin vaikea hyväksyä!
Uskon lujasti, että jokainen askel, jonka otamme, on taivaallisen Isän valmistama. Jumala haluaa tuottaa meissä uskon, niinpä hän muovailee ja muotoilee meitä sen hurskaiksi esimerkeiksi. Niin voimme olla hänen todistajinaan uskottomille, jumalattomille ihmisille.
Jumala on ehdottoman uskollinen lapsilleen, hän ei koskaan johtaisi meitä vaikean tilanteen reunalle vain hyljätäkseen meidät. Hän kysyy meiltä jatkuvasti: ”Haluatko olla se, jotka olen etsinyt? Haluatko olla se, joka ei pienestä hermostu? Se, joka ei soimaa minua lasteni hylkäämisestä ja satuttamisesta? Haluatko seisoa kriisissäsi ja luottaa minun auttavan sinut siitä lävitse?”
”Seistä hiljaa” on uskon toimintaa, se on aktiivista lepoa Jumalan lupauksissa. Usko muuttaa kaiken! Haluatko lakata kyselemästä mitään tänään ja yksinkertaisesti luottaa häneen?