Uskovalle ei ole synniksi, kysyä miksi. Herrammekin kysyi tämän kysymyksen, kun hän riippui tuskassa ristillä (ks. Matt.27:46). Joskus ehkä rukoilemme: ”Herra, miksi panet minut käymään tämän läpi? Tiedän, että kätesi on antanut sen minulle, mutta sinä yhä sallit paholaisen kiusata minua. Eikö tämä pääty koskaan?”
Maailmalliset vaativat selitystä kaikkeen kipuun ja kärsimykseen elämässä. He sanovat: ”En voi uskoa Jumalaasi. Minulla on varmasti enemmän rakkautta kuin hänellä, koska minä lopettaisin tämän kärsimyksen, jos minulla olisi valta siihen”. En aio yrittää vastata, miksi on nälänhätää, tulvia, sairauksia ja tuhoa, mutta tiedän, että vastaan maailman kysellessä: ”Herrakin itkee ihmiskunnan tekojen tähden”.
Minun mielestäni ei kukaan Jeesuksen lisäksi ole kärsinyt yhtä paljon kuin Paavali, niin monin tavoin ja monien ihmisten käsissä. Jo kääntymyksensä hetkellä Paavalille kerrottiin kärsimyksistä, joita hän kohtaisi: ”Mutta Herra sanoi hänelle: … Sillä minä tahdon näyttää hänelle, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden" (Ap.t.9:15 -16). Jeesus tässä julisti: ”Minä näytän Paavalille, kuinka paljon hän joutuu kärsimään minun nimeni tähden”. Samoin jos olet täysin antautunut Kristukselle, päättänyt tulla tuntemaan hänet läheisesti, saat kokea kovia aikoja ja kärsimyksiä, joista kylmät, lihalliset kristityt eivät tiedä mitään.
Daavid kirjoittaa: ”Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista” (Ps.34:19).
Kun Jumala ei välittänyt selittää mitään Paavalille tai lopettaa hänen kärsimyksiään, hän ilmaisi tälle, miten auttaisi hänet voittoon kaikkien koetustensa läpi: ”Ja hän [Jeesus]sanoi minulle: ’Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa" (2 Kor.12:9). Ei sinun tarvitse ymmärtää kaikkea. Jumalan armo on se, mitä koskaan tarvitset.