Onko sinulla koskaan ollut vaikeuksia totella Jumalaa, koska todella halusit mennä eteenpäin ja tehdä jotakin omaasi? Jos niin, voin kehottaa sinua tutkimaan kutsuasi. Tee juuri se, mitä Jumala käskee sinun tehdä ja mene juuri sinne, minne hän johtaa sinua. Jos olet nyt siellä, olet rauhassa. Mutta jos et ole rauhassa, se voi johtua siitä, että et luota Herraan sillä tavalla kuin sinun pitäisi.
Ehkä Jumalan osoittamassa paikassa tekemäsi työt näyttävät sinusta nyt vähäpätöisiltä. Sinun mielestäsi ne eivät ole sellaisia joita sinun korkea kutsumuksesi edellyttäisi. Kun tyydyt siihen, mihin Jumala on lähettänyt sinut, saat runsaan siunauksen. Herra ”tuntee kokosi” ja hän ohjaa sinua, varjelee sinua ja siunaa sinua yli kaiken unelmasi. Tärkeätä on, että menet aina (tai jäät) aina sinne, mihin hän johdattaa sinua äärettömässä viisaudessaan. Valmistaudu vain käymään läpi joitakin vakavia koetuksia.
Me luemme Vanhasta Testamentista, että monet Jumalan palvelijat ottivat ensimmäisen kuuliaisuuden askeleen, mutta nurisivat ja valittivat, kun asiat menivät hullusti. Jokainen Jumalan todellinen palvelija saattaa ajatella: ”Herra, en usko kykeneväni tähän. En ole varma jaksanko loppuun asti”.
Pietari kehottaa meitä rakastavasti, että joskus kyseenalaistamme taistelun, johon joudumme: ”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita” (1Piet.4:12 -134).
Nurina ja valittaminen aiheuttavat sydämemme kovettumisen, siksi meidän pitää suojella itseämme siltä. Kun Jumala käskee palvelijaansa luottamaan häneen, meidän tulee tehdä, mitä hän sanoo nurisematta, tietäen, että hänellä on sydämessään meidän parhaamme.