Useimmat meistä alkoivat uskonelämän siinä luulossa, että emme tarvitse mitään muuta kuin Jumalan. Piste. Varmasti tiesimme, ettei meillä ollut mitään osaa eikä arpaa, kun otimme vastaan Jumalan. Hänen pelastuksensa oli vapaa lahja. Meidän piti vain uskoa ja ottaa vastaan. Sitten Kristuksen seuraaminen vaikeutui. Kun huomasimme lankeemuksemme, emme kääntyneetkään hänen puoleensa vaan omaan itseemme. Siksi Paavali vetikin yhteen opetuksensa galatalaisille näillä sanoilla: ”Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme”(Gal.5:25, kursiivi kirjoittajan)
Pyhä Henki uudestisynnyttää meidät, ja me elämme Hengessä. Kun aloimme sillä lailla, pitäisikö meidän palata säälittäviin yrityksiimme elää hyvää elämää? Paavali neuvoo meitä kulkemaan Hengen askelissa, Jumalan elävän läsnäolo sydämissämme. Kun antaudumme Jumalan Hengen johdatukseen, hän kuorii meistä ne kerrokset, joista hän ei ole mielissään.
Omassa voimassamme emme koskaan voi toimia Jeesuksen Kristuksen tavoin. Siksi hän lähetti meille Auttajan. Jeesuksen Henki sisimmässämme haluaa lempeästi ja rakastaen hallita päiviämme. Se ei ole mikään huono asia. Häntä ei lähetetty pilaamaan iloamme ja estämään meitä nauttimasta elämän parhaasta puolesta. Päinvastoin! Hän on valmis ja pystyy johtamaan meidät Kristuksen kaltaisuuden puhtaaseen raikkaaseen ilmaan, sanojemme, ajatustemme ja tekemistemme suhteen!
”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut”(2 Kor.5:17).
”Herra, me haluamme olla pyhiä, niin kuin sinä olet pyhä!”
Jim Cymbala aloitti Brooklyn Tabernaclessa alle kahdenkymmenen seurakuntalaisen kanssa pienessä, surkeassa rakennuksessa kaupungin vaikeassa osassa. Koska hän oli paljasjalkainen brooklynilainen, hänestä on tullut sekä David että Gary Wilkersonin pitkäaikainen ystävä.