Jotta meistä tulisi sellaisia palvelijoita, jotka vaeltavat Jumalan arvovallassa, meidän pitää seistä kasvokkain omantuntomme edessä Jumalan nähden. Kun seisomme Herran edessä, meidät ajaa polvillemme nöyryys hänen pyhyytensä edessä.
Apostoli Paavali kuvaa sellaista palvelijaa, jolle arvovalta on annettu: ”Vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa” (2 Kor.4:2).
Sellainen palvelija on ollut kahden Jeesuksen kanssa ja hän on avannut sydämensä Pyhän Hengen työlle. Paavalin mukaan tämä palvelija rukoilee jatkuvasti: ”Herra, näytä minulle syntiset motiivini, epäpyhä kunnianhimoni, mikä hyvänsä ja kaikki epärehellisyys tai manipulointi ja mikään salainen, petollinen asenne sydämessäni”
Uskon, että kaikki uskovat haluavat vaeltaa hengellisessä arvovallassa, mutta on tärkeää tajuta, että siitä joutuu maksamaan hinnan. Yksi hyvä kysymys itsellesi: ”Haluanko istua huonoimmalle istuimelle talossa? Tyydynkö siihen, etten pääse pöydän päähän?” Tämä on yksinkertainen testi, mutta se ehkä ilmaisee joitakin tärkeitä asioita hengellisyydestäsi.
Luukkaan evankeliumin 14. luvussa näemme, että Jeesus oli kutsuttu fariseusten johtomiehen kotiin ”aterialle” toisten fariseusten kanssa. Jae 7 sanoo, että Jeesus tarkkasi heitä, kun he valitsivat itselleen parhaita paikkoja ylpeytensä ja huomion saamisen takia. Herra istui alas syömään, ja sitten hän antoi Israelin johtajien päämiehelle tämän moitteen sanan: ”Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'” (Luuk.14:10).
Meidän tulee pyrkiä ”astumaan ylemmäksi” vanhurskaan kunnian paikalle, todellisen hengellisen arvovallan paikkaan. Jumala tarvitsee jokaisen meistä näinä viimeisinä päivinä ja hän haluaa meidän vetäytyvän hänen lähelleen. Syvimmässä mielessä uskon, että tämä Jeesuksen lähelle pyrkimisen tehtävä on annettu meille kaikille. Niin tehdessämme, Jumala vuodattaa uskollisesti hengellisen voitelun.